Monthly Archives: December 2008

Venäläinen uusi vuosi


on rajan takana vuoden tärkein juhla. Siksi tein opetusharjoitteluvuotenani kolmen muun venäjänopiskelijan kanssa laajahkon tiimityön otsikolla Lahjoja Pakkasukon ja Lumihiutaletytön tuomina ja piirileikkejä kuusen ympärillä – uuden vuoden vietosta Venäjällä, jonka yhteydessä laadimme valmiin, ajattoman oppimateriaalipaketin tunneilla käytettäväksi. Pakettiin sisältyy työpisteitä sanaristikkoineen, yhdistelytehtävineen, tekstiharjoituksineen, luetunymmärtämisineen,  suullisine pariharjoituksineen, maljapuheineen, toivotuksineen, lauluineen, kielioppitehtävineen ja linkkeineen. Harmi vaan, sitä ei taida tänne saada kokonaisuudessaan liitettyä, mutta mainittakoon tässä postauksessa muutama venäläinen uuden vuoden vieton erikoisuus. Pidemmän jutun, jonka materiaalipakettiin tuolloin aikoinaan kirjoitin, liitin OppiSoppiin.

Kuva on kopsattu täältä.



Kuten BB-Anttikin tässä taannoin mainitsi viihdeuutisissa, Venäjällä lapsiperheissä ei käy Joulupukkia, vaan Pakkasukko eli Дед Мороз. Tämä Joulupukin virkaveli ei kuitenkaan liity jouluun, vaan uuden vuoden viettoon ja tonttujen sijasta hänellä on mukana Lumihiutaletyttö, Снегурочка.

Venäjälle Pakkasukko – Ded Moroz – ilmaantui Pietari Suuren uudistusten myötä. Koska Pietari oli länsimaisten tapojen ihailija, antoi hän käskyn, että uuden vuoden juhlaa siirryttäisiin juhlimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä eikä syyskuun ensimmäisenä, niin kuin Venäjällä oli ollut tapana. Juhlia piti länsimaisen tavan mukaan – joulupukkineen ja -kuusineen. Kuitenkin viimeisten kolmensadan vuoden aikana Joulupukki sai venäläiset piirteet ja siitä tuli Pakkasukko, joka eroaa länsimaisesta veljestään.

Pakkasukko ei liity jouluun vaan uuteen vuoteen, jota Venäjällä vietetään ennen joulua. (Venäjällä joulu on 7.1.*) Pakkasukko on myös pukeutunut venäläisittäin – pitkään turkkiin, joka on vyötetty kankaisella vyöllä. Turkki voi olla punainen, vaaleansininen tai oikeastaan minkä värinen tahansa. Päässään Pakkasukolla on pyöreä venäläinen lakki, jonka reunat ovat turkista. Pakkasukon parta on pitkä ja tuuhea. Pakkasukko kulkee tyypillisellä venäläisellä troikalla (kolmen hevosen vetämä kelkka) ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Snegurotshka – Lumityttö. Uuden Vuoden yönä Pakkasukko ja Snegurotshka tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.

Neuvostoaikana Pakkasukon rooli oli erityisen tärkeä, koska uusi vuosi jäi ainoaksi juhlaksi, jota oli vietetty jo ennen vallankumousta.

Lähde: http://www.lenin.fi/uusi/esineet/2003/tammikuu.htm

* Kirkollista joulua vietetään siis vanhan ajanlaskun mukaan. Venäjällä vuonna 1918 käyttöön otetun gregoriaanisen kalenterin ja vanhan juliaanisen kalenterin välillä on eroa kolmetoista päivää, joten 13.1. Venäjällä vietetään vanhaa uutta vuotta.

Venäläiseen uuteen vuoteen ei kuulu tinojen valaminen, mutta ulkona ison kuusen ympärillä on tapana leikkiä ja laulaa piirileikkejä (новогодняя-хороводняя).

Blogissa Itämaan kujeita kerrotaan vähän lisää uuden vuoden vietosta Venäjällä, samoin Etälukion sivuilla. Täällä kerrotaan lisää venäläisestä uudesta vuodesta englanniksi, kun taas täällä on venäläinen uuden vuoden sivusto, mistä löytyy tekemistä myös lapsille.

image

Haluaisitko lähettää venäläisen uuden vuoden kortin Setkan sivuilta (kuva on kopsattu juurikin tuolta)? Tai valmistaa venäläistä rosollityyppistä salaattia:

Салат «Оливье»

3 отваренных картофелины

3 отваренных морковины

1 солёный огурец

½ мелко нарезанного лука

1 дл консервированного горошка

2 отваренных яйца

100 г колбасы или ветчины

1-2 дл майонеза

Нарезать все мелко кубиками, кроме горошка, и перемешать. Добавить майонез и аккуратно перемешать.

Olivje (Oliver)- salaatti

3 keitettyä perunaa

3 keitettyä porkkanaa

1 suolakurkku

½ hienonnettua sipulia

1 dl herneitä (säilyke)

2 keitettyä munaa

n. 100 g makkaraa tai kinkkua

1-2 dl majoneesia

Leikkaa kaikki ainekset pieniksi kuutioiksi herneitä lukuun ottamatta ja sekoita ne keskenään. Sekoita majoneesi varovasti joukkoon.

Toinen Olivje-salaatin ohje löytyy täältä eli jo yllämainitsemastani Itämaan kujeita -blogista. Salaatit kuuluvat venäläiseen uuden vuoden juhlapöytään yhdessä lihan, kalkkunan tai kanan sekä keitettyjen perunoiden kanssa. Ehdottomasti mukaan kuuluu kuohuviini ja kaviaari.

Itämaan kujeita -blogin lisäksi lisää venäläisestä elämästä voi lukea suomeksi esim. näistä blogeista: Pala Pietaria, Pietarin vaihto, Petroskoihin sijoittuva Suski ja perhe sekä Minä ja maatuskat…elämää Moskovassa.

Kaikki uuden vuoden postaukseni löytyvät täältä

Boxing Day – nyrkkeilypäivä?!


Monet oppilaat joulun alla kysyvät, miksi tapaninpäivää kutsutaan englannin kielessä nimellä Boxing Day – mikä ihmeen nyrkkeilypäivä se oikein on? Ei, tässä tilanteessa ei viitata nyrkkeilyyn, vaan nimi juontaa juurensa kolehtilippaasta, alms box tai collection box.

Boxing Day takes place on December 26th and is only celebrated in a few countries. It was started in the UK about 800 years ago in the Middle Ages. It was the day when the alms box, collection boxes for the poor often kept in churches, were opened so that the contents could be distributed to poor people. Some churches still open these boxes on Boxing Day.

http://www.whychristmas.com/customs/boxingday.shtml

Kaikki postaukseni jouluteemasta löytyvät täältä

Jouluaatto vs. joulupäivä


Nyt, kun meillä on herkulliset aattoateriat syöty ja lahjat aukaistu sisälle taloon tulleen Joulupukin tuomina, englantia puhuvassa maailmassa vasta aletaan ihmetellä lahjapaketteja, jotka Pukki on käynyt yön aikana jättämässä. Vasta lahjojen aukaisemisen jälkeen syödään jouluateria.

Suomessa joulun mielikuvat siis usein rakentuvat sanojen jouluaatto ja Joulupukki ympärille, kun taas englannin kielessä vastaavina mielikuvien herättäjinä toimivat Christmas Day ja Santa Claus tai Father Christmas. Vaikka varsinaista joulua vietetään eri tavoin ja hieman eri ajankohtina eri maissa, joulun sanoma lienee sama eri puolilla maailmaa :)

Suomalaisesta joulusta kertominen englanniksi voi joskus tuottaa päänvaivaa. Miten kääntää suomalaisia reaalioita kuten lanttulaatikko tai pikkujoulu? Entä mitä ovat englantilaiseen traditioon kuuluvat crackers tai mince pies?

Täältä löytyy joitakin apuja suomalaisesta ja brittiläisestä joulusta kertomiseen.. ja täältä lisää joululinkkejä!

Joulu-sanan alkuperästä


on monta eri näkemystä. Yhden näkemyksen mukaan sana joulu juontaa juurensa ruotsin jul-sanasta, joka

löytyy muinaisskandinaavisesta kulttuurista ja ruotsalaisesta pyörää tarkoittavasta hjul – sanasta. Se tarkoitti muinaisskandinaavien ja viikinkienkin (soturi- ja merenkulkijakansaa noin vv. 700 – 1000 jKr.) ajattelussa myös auringon kehrää taivaalla. Pyörä yhdistettiin myös ajankulkuun, vuodenkiertoon.

Hjul kuitenkin on myöhäisempi lainasana. Onpa joulun alkuperää esitetty myös ruotsikielen olutta tarkoittavasta öl-sanasta!

Toisen näkemyksen mukaan joulu tulee muinaisskandinaavisesta tai muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.

Kolmannen näkemyksen mukaan joulu tulee sanasta Yule, mutta tätä

Englanninkielistä joulusanaa Yule ei muualla käytetä juuri lainkaan. Muissa kielissä joulusanaan usein liittyy Kristus – Christmas, Kersfees, Kristovym. Ranskalaisten Noel, italialaisten Natale ja espanjalaisten Navidad pohjautuvat latinan sanaan Natalis, joka tarkoittaa syntymäjuhlaa. Saksalaisille joulu on Pyhä yö, Weihnacht.

Lähteinä yläpuolella olevaan tekstiin on käytetty seuraavia sivuja:

www.tunturisusi.com/joulu/historiaa.htm

kotisivuni.org/sites/junttilamauri/index.php

www.webbisivu.com/JouluJuhlistaJaloin.aspx

Myös venäjän joulua tarkoittavassa sanassa Рождество ‘rozhdestvo’ on mukana syntymä-sana.

Vaikka joulu-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa, niin se ei estä meitä juhlistamasta tätä vuoden ehkä tärkeintä juhlaa – joulunvietto on suomessa alkanut! Hyvää joulua! Mites muualla toivotellaan jouluja?

Edit: Seuraavana päivänä päädyin vielä googlettamaan vähän tarkemmin, kun jäi vähän kaivertamaan eilen hätäisesti tehty postaus, ja Uusi Suomi -sivustolta silmiini osuikin tällainen pätkä:

[–] sana “joulu” viittaa esikristilliseen, pimeyden taittumista juhlivaan pyhään, johon Jeesuksen syntymäpäivä myöhemmin sovitettiin.

Monet pohjoismaiset kielet ovat säilyttäneet vanhaa aurinkojuhlaa merkitsevän sanan joulupyhien nimessä (Suomen joulun lisäksi Skandinavian kielten “jul”, islantilainen “jól” ja viron “jõul”), kun esimerkiksi englannin kielellä pakanallinen “Yule” on vaihtunut selvästi kristilliseen Christmasiin.

Joulu-sanalla on yhteinen etymologia pyörää tarkoittavan “hjul”-sanan kanssa. Sen taustalta löytyvät pyöreää ja pyörimistä kuvaavat sanat viittavat myös aurinkoon.

Ironista tässä on, että myös sana “juhla” periytyy samasta muinaisgermaanisesta “jehwla”-kantasanasta, kuten joulukin. Se on vain lainattu suomen kieleen vielä aikaisemmin.

Ps. Pari mielenkiintoista jouluaiheista artikkelia löytyy blogista Kielten ihmeellinen maailma:

Lucian seuralainen tärna-tyttö

Lapset silkohapset majall’ impyen