Britti- ja amerikanenglanti Part V: kieliopin eroavaisuudet


Olen pitänyt taukoa tänne bloggailusta, vaikka britti- ja amerikanenglannin erojen käsittely keväällä jäi kesken. Nyt yritän palata takaisin kehiin blogatakseni ainakin silloin tällöin (päivitin jo aiempia britti- ja amerikanenglantipostauksiani) ja näin alkajaisiksi mietin, kuuluuko päivämäärien kirjoittaminen kielioppiin.. Päätin, että tässä tapauksessa kyllä. Päivämäärien kirjoittaminen eroaa hieman brittienglannissa ja amerikanenglannissa, katso linkki postaukseeni aiheesta.

Sekä brittiläisiä että amerikkalaisia TV-sarjoja seuratessa voi esimerkiksi ihmetellä, pitääkö sanoa I’ll go and take a shower vai I’ll go take a shower tai I’ll go shopping – come along vai I’ll go shopping – come with. Molemmat ovat oikein, ensimmäinen tapa ilmaista asia on enemmän brittiläinen, jälkimmäinen amerikkalainen, kuten värikooditkin kertovat – vihreällähän näissä postauksissa on huomioitu brittienglantilaisina pidetyt muodot ja oranssilla amerikkalaisemmat.

Muitakin kieliopillisia eroja britti- ja amerikanenglannin välillä on. Tässä esittelen osan eroista pääpiirteittäin, lisää voi lukea esim.  Päivi Rekiaron Nykyenglannin preppauskirjasta (1994) s. 155-157 ja englanniksi täältä, täältä tai Wikipediasta.

Kollektiivisubstantiivien käyttö

Amerikanenglannissa yksikkömuodot ovat yleisempiä kollektiivisubstantiivien (ryhmäsanojen) kanssa käytettävissä pronomineissa ja verbeissä, kun taas brittienglannissa kollektiivisubstantiiveihin viitataan usein monikollisella pronominilla ja verbiä käytetään monikossa, kun puhutaan ryhmän jäsenistä – yksikköä taas käytetään, kun ryhmää ajatellaan kokonaisuutena. (Palaan kollektiivisubstantiiveihin myöhemmin monikon yhteydessä KielenOppi-blogissani.)

The staff were asked questions by the police.

The staff was asked questions by the police.

Indefiniittipronominin one käyttö

Indefiniittipronomini one on ylätyyliä amerikanenglannissa ja korvataan usein yleiskielessä pronominilla you.

One never knows what one can find in an antique shop.

You never know what you can find in an antique shop.

Jos tätä indefiniittipronomia kuitenkin käytetään yleiskielessä, sitä ei yleensä toisteta samassa lauseessa, vaan käytetään pronominia you:

One never knows what you can find in an antique shop.

tai he/she, him/her, his/her viitatessa kyseiseen pronominiin:

One must love one’s country.

One must love his/her country.

Artikkelin käyttö

Mm. seuraavissa tapauksissa brittienglannissa ei käytetä artikkelia, mutta amerikanenglannissa käytetään:

Emma’s in hospital.

Emma’s in the hospital.

Ted goes to university.

Ted goes to a university.

Kelly studies at university.

Kelly  studies at the university.

Prepositioiden käyttö

at the weekend / at weekends

on the weekend / on weekends

in a team

on a team

in a street

on a street

get in a train

get on a train

get out of a train

get off a train

different from / to

different from / than


ten past eight

ten after eight

five to nine

five of nine

Monday to Friday

Monday through Friday

write to me soon

write me soon

talk to me

talk with me

Adjektiivin käyttö adverbina

Amerikanenglannin arkityylissä adjektiivin käyttö adverbina on yleisempää kuin brittienglannissa.

Ride your bike slowly.

Ride your bike slow.

Do it quickly!

Do it quick!

Adverbien paikka

Brittienglannissa verbien väliin tuleva adverbi on apuverbin jälkeen ennen muita verbejä tai olla-verbin jälkeen, kun amerikanenglannissa se on ennen apuverbiä ja muita verbejä.

She has probably arrived now.

She probably has arrived now.

I am seldom late for work in the mornings.

I seldom am late for work in the mornings.

Have-verbin käyttö

Brittienglantilaiseksi tavaksi ilmaista omistamista mielletään rakenne have got (has got) ja amerikkalaiseksi muodon have (has) käyttö (jolloin kielto- ja kysymyslauseet muodostetaan do-apuverbin avulla). Tosin jälkimmäinen on yleinen tapa ilmaista omistamista myös brittienglannissa.

You ve got a friend.

You have a friend.


She hasn’t got a car.

She doesn’t have a car.


Have they got a phone?

Do they have a phone?

Muodollisessa kielenkäytössä voidaan kysyä myös Have they a phone?

Verbin shall käyttö

Amerikanenglannissa verbi shall on harvinaisempi kuin brittienglannissa. Kun brittienglannissa tätä verbiä käytetään ensimmäisen persoonan kanssa puhuttaessa tulevaisuudesta, amerikanenglannissa käytetään verbiä will, jota käytetään usein kyllä brittienglannissakin. Kun britti käyttää shall-verbiä esim. avuntarjoamisessa, amerikkalainen käyttää verbiä should.

I shall never forget about it.

I will never forget about it.


Shall I help you with your bags?

Should I help you with your bags?

Verbien dare, need ja ought käyttö

Verbien dare ja need kielteiset ja kysyvät muodot ilman do-apuverbiä sekä oughtverbi ovat amerikanenglannissa harvinaisempia kuin brittienglannissa, missä tosin  hyvin yleisiä ovat myös  “amerikkalaiset” muodot.

I daren’t go there.

I don’t dare go there.

You needn’t come.

You don’t need to come.

He oughtn’t to have said it to me.

He shouldn’t have said it to me.

Ought I to leave?

Should I leave?

Imperfektin ja perfektin käyttö

Tietyissä rakenteissa brittienglannissa käytetään perfektiä, kun amerikanenglannissa käytetään imperfektiä. Tämä koskee tekemistä, joka on tapahtunut lähimenneisyydessä, mutta jolla on kytkös nykyhetkeen:

Ive lost my car key. Can you help me look for it?

I lost my car key. Can you help me look for it?

Sama aikamuotosääntö koskee sanojen already, just ja yet kanssa käytettäviä verbejä, mutta amerikanenglannissa voidaan käyttää yhtä hyvin myös perfektiä niiden kanssa.

Ive just had breakfast.

I just had breakfast.

Ive already seen that DVD.

I already saw that DVD.

Have your finished your essay yet?

Did you finish your essay yet?

Get-verbin taivutus

Brittienglannissa get-verbi taipuu get – got – got, amerikanenglannissa get – got – gotten.

He‘s got much better at playing the drums.

He‘s gotten much better at playing the drums.

Menneen ajan verbimuodot

Seuraavilla verbeillä on kaksi menneen ajan muotoa, säännöllinen ja epäsäännöllinen, sekä britti- että amerikanenglannissa, mutta epäsäännölliset taivutusmuodot ovat brittienglannissa yleisempiä, amerikanenglannissa taas säännölliset muodot.

burn

burnt

burned

dream

dreamt

dreamed

lean

leant

leaned

learn

learnt

learned

smell

smelt

smelled

spell

spelt

spelled

spill

spilt

spilled

spoil

spoilt

spoiled

Advertisements

5 responses to “Britti- ja amerikanenglanti Part V: kieliopin eroavaisuudet

  1. Itse olen aina pitänyt britti englantia sivistyneempänä tai ainakin siltä se usein kuulostaa.

    • Monet tuntuvat ajattelevan näin – mutta ehkäpä nykynuorison keskuudessa asia on toisinpäin. Miksihän brittienglantia sitten on perinteisesti pidetty “sivistyneempänä”, osaatko perustella omaa näkökantaasi?

  2. Itse olen asunut sekä USA:ssa että Irlannissa ja tätä lukiessani huomasin kuinka sekalaista kieleni oikeasti on. Opiskelin vähän aikaa sitten Englannissa yliopistossa ja siellä opettajat korjasivat ahkerasti “amerikanismejä” vaikka kieliopillisesti niidenhän pitäisi olla ihan oikein. Kumpikin osapuoli taitaa vähän liian innokkaasti suojella “omaa” kieliperintöään.

    • Kiitos kommentista! Itsellänikin on vähän sekalaista oma kieli ja on ollut hauska huomata, kuinka sekalaista se on kyllä englantia äidinkielenään tai toisena kielenä puhuvillakin. Esim. Australiassa sanasto pohjautuu tietenkin brittienlantiin, mutta heillä on aivan omia sanoja sekä mm. median välityksellä kieleen on tullut käyttöön myös amerikanismejä. Slangisanat eteläisessä Afrikassa juontavat juurensa sekä britti- että amerikanenglannista. Kieliopillisestikin luovitaan varmaan jossain sopivassa välimaastossa.. Eihän nämä britti- ja amerikanenglannin väliset erot ole kuin veteen piirretty viiva, loppujen lopuksi, ja brititkin käyttävät “amerikkalaisia” ilmaisuja ja kielioppirakenteita, amerikkalaiset taas “brittienglantilaisia”, vaikka juuri se oma tapa ilmaista jokin asia tuntuu juuri oikealta.

      Seuraavassa blogauksessa tuonkin esille sitä, ettei näitä eroja voi eikä saakaan ottaa ihan kirjaimellisesti!

  3. Pingback: Britti- ja amerikanenglannin eroja « Enkkua

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s