Category Archives: Englantia

Kyllä kyllä


Tämä artikkeli on kyllä jo tainnutkin jo Twitterit ja Facebookit kiertää, mutta linkitän tännekin Kersti Juvan huomioita kyllä/yes-sanojen käytöstä Kotus-blogissa. On kyllä ihan mielenkiintoista muistuttelua siitä, ettei sanoja aina voi kääntää ilman tekstiyhteyttä, mutta lausetasollakaan ei välttämättä voida kääntämällä kääntää vaan etsiä kohdekielessä – tai oikeastaan -kulttuurissa – toimiva ilmaisu.

Englantia italialaisittain / Jenni Meronen


Jenni Meronen on suomalainen freelance-toimittaja Roomassa, Italiassa. Hän antoi julkaistavaksi mainiosti havainnollistavan tekstinsä englantilaisista (laina)sanoista italiassa. Englantia italialaisittain aloittaa eri blogeissani avattavan Vieraskynäpalstan. Nauttikaa!

Englantia italialaisittain

Italialaisilla tuntuu olevan ristiriitainen suhtautuminen englantiin. Harva osaa sitä kunnolla, vaikka englantia opiskellaan kouluissa suurinpiirtein yhtä kauan kuin Suomessakin. Ehkä juuri siitä syystä englantia pidetään jonkinlaisena lisäarvona, ja sitä tungetaan sinnekin jossa sitä ei tarvittaisi. Tuloksena on se, että englanninkielisiä sanoja usein joko lausutaan tai kirjoitetaan väärin tai niitä käytetään väärissä asiayhteyksissä.

Italialainen esimerkiksi ei käy seksikaupassa vaan seksikkäässä kaupassa, sexy shopissa. Rikosdraamoihin keskittyvä ilta televisiossa on jostain ihmeen syystä serata crime, ja suihkussa käytetään doccia bodya eli suihkugeeliä. Kävelyn sijaan harrastetaan trendikkäästi walkingia, ja sauvakävely puolestaan on nordic walking. Huhujen sijaan käytetään englanninkielistä termiä rumors ja lennot varataan last minute. Tietokoneenkäyttäjät (tai mikseivät muutkin käyttäjät) ovat users ja uutiset news, ja näitä sanoja yhdistellään surutta italiankieleen.

Koditon on Italiassa usein homeless ja teini-ikäinen teenager, alle 35-vuotias on under 35 (numerot lausutaan kuitenkin italiaksi). Kun homoseksuaali tulee ulos kaapista, on muodikasta sanoa fare outing. Italialainen syö all you can -pizzeriassa josta on kätevästi pudotettu “eat” pois ja ostaa suklaapatukan self-automaatista.

Ja kun uudelle yhteisautopalvelulle valittiin nimeä, tuli siitä car sharing. Tuloksena on hauskoja keskusteluja vanhempien ihmisten kanssa: “Otimme käyttöön car sharing -palvelun”, “Minkä?”, “Car sharing”, “Siis mikä?”, “CAR SHARING”, ja niin edelleen… Samoin kaikkien elokuvien nimiäkään ei enää käännetä italiaksi, vaikka itse elokuvat dubataan yhä.

Asuntojen vuokrailmoituksissa lukee usein “tutti i confort”, kaikki mukavuudet, jossa m on vaihdettu italialaiseen suuhun paremmin sointuvaksi n:ksi. Lyhyttä kurssia tarkoittava stage tulee käsittääkseni ranskankielestä, mutta Italiassa se lausutaan yleensä englantilaisittain, jolloin se sotketaan esiintymislavaan.

Kun väärä lausunta yleistyy, löytää yllättäen itsensä tilanteesta jossa on pakko huonontaa omaa englanninkielen tasoaan vain jotta tulisi ymmärretyksi. Jos esimerkiksi haluan keskustella ajankohtaisohjelma Reportin viimeisimmästä jaksosta, pitää se lausua paino ensimmäisellä e:llä, vähän niinkuin Suomessakin. Spray eli hiussuihke puolestaan lausutaan “sprai”, ei “sprei”.

Olen kuitenkin huomannut, että mitä pidempään Italiassa asun, sitä enemmän alan tehdä englannissa virheitä. Siis aivan samoja virheitä kuin italialaiset. Maassa maan tavalla!

Jenni Meronen
www.jennimeronen.com

Lisää Jennin juttuja löydät ylläolevasta linkistä, mutta tässä on pieni kooste:

Italian parhaat rannat – Top 10

Aito Italia löytyy maaseudulta

Muodin orjat

Italialaisnuorten kallis hinta seksivalistuksen puutteesta: Sitruunalla peseytyminen ehkäisee raskauden!

Eurooppalaisten lukutaito huonolla tolalla

Italiassa selviää puhumalla

Kuukausi onnellisuutta

Anopin ja miniän suhde hiertää Italiassa

Italiassa kuolema kohdataan olohuoneessa

Katso muut Vieraskynäpostaukset tästä linkistä!

Haluatko Vieraskynäksi?

Pari brittiblogivinkkiä


Kielen ja kulttuurin opiskelu liittyvät yhteen. Niinpä laitan linkin hienoon blogiin, missä esitellään Lontoota tilannekuvien kautta, vaikkakin kuvatekstit ovat suomeksi. London Calling on suomalaistytön pitämä blogi, missä kuvien avulla välittyy brittiläinen tunnelma, vähän tapakulttuuria, vilahtaapa taustalla joskus joitakin nähtävyyksiäkin.

Toinenkin lempparini on valokuvablogi. Marianne Taylor Photography Blog tarjoaa kurkistuksen Lontooseen hääkuvien ja englanninkielisten selostusten kautta. Suomalaisnaisen kuvat ovat huikean kauniita ja englantia on ilo lukea.

Suosittelen tutustumista brittiläiseen kulttuuriin hieman eri kantilta näiden blogien avulla!

Muitakin eri kulttuureihin perehdyttäviä sekä englanniksi kirjoitettuja blogeja löytyy esim. täältä.

Englannin uudet monikot


Etsiessäni tietoa puhuttelusanoista Sir/Mister sekä Madam törmäsin Wikipedian mielenkiintoiseen artikkeliin teitittelystä ja englannin uusista monikoista. Itsekin olen you guys -ilmaisua käyttänyt sujuvasti ja y’all -ilmaisuakin näkee eri yhteyksissä, mutta enpä ole aiemmin mieltänyt näiden olevan kieliopillisesti monikkomuotoja!

On se kielen ja mielen välinen yhteys mielenkiintoista, kun yksikön ja monikon eroja pyritään nykykielessä tuomaan selkeämmin näkyviin  vuosisatoja sen jälkeen, kun yksikkömuotoinen, ainakin Shakespearen teksteistä tuttu thou katosi lähestulkoon kielenkäytöstä.

Britti- ja amerikanenglanti: Summary


Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat kaksi maata joita erottaa yhteinen kieli.

Samankaltaisuuksia eri maissa puhuttavalla englanninkielellä on enemmän kuin eroavaisuuksia, siksipä on väärin ajatella Britanniassa, Amerikassa, Intiassa, Uudessa-Seelannissa ja Etelä-Afrikassa puhuttavan eri englannin kieliä. Sen sijaan englannilla on kaksi “päämurretta”, britannian- ja amerikanenglanti. Brittienglantia on perinteisesti arvostettu enemmän ehkäpä Britannian siirtomaaherruuden takia – ja onhan brittienglanniksi kirjoitettu maailman kuuluisampia kirjallisuustuotoksia. Kumpaako englannin murretta luulet nykynuorison Suomessa enemmän arvostavan – tai toivovan oppivan?

Edellisissä postauksissani esittelin britti- ja amerikanenglannin eroavaisuuksia ääntämisen, sanaston, kirjoitusasun ja kieliopin kannalta. Koen kuitenkin tarpeelliseksi alleviivata samaa kuin kaikissa lähteissäkin sanotaan: these differences are not to be taken too seriously! Enemmänkin on kyse siitä, mitkä sanat/sanonnat/kirjoitusasut mielletään brittiläisiksi tai amerikkalaisiksi. Kuten monessa esimerkissä kielioppieroja esittelevässä postauksessa tuli esille, sekä Britanniassa että Amerikassa käytetään usein samoja rakenteita. Sanaston tilanne on samankaltainen: brittiläisiä sanoja ovat parcel ja post, amerikkalaisia package ja mail, mutta kun amerikkalainen lähettää postipaketin, sen nimitys onkin parcel post. Sanojen kirjoitusasutkin saattavat olla yhteneväisiä, esim. amerikkalaiset usein kirjoittavat sanan theater kuten brititkin, theatre. Kuitenkaan ei ole suositeltavaa käyttää sekaisin britti- ja amerikanenglantia ainakaan kirjoitettaessa – “näin vältytään mm. siltä, että sama sana esiintyy monella tavalla kirjoitettuna samassa tekstissä”, todetaan oppikirjassa Tools and Rules – Cars (Hatakka & Piipponen, 2005 ).

Kun ensimmäiset siirtolaiset lähtivät Amerikkaan, he puhuivat uudessa kotimaassaan kuten aiemminkin – tietysti – ja eristyksissä kotimaastaan olevat ihmiset ovat usein myös kielen kannalta konservatiivisia. Niinpä Amerikassa on säilynyt moni aiemmalle brittienglannille (kyseessä on nimenomaan Standard English, olivathan uudisasukkaat hyvin koulutettuja ylempiluokkaisia brittejä) tunnusomainen piirre sanaston ja morfologian suhteen. Samoin islantikin on säilyttänyt vanhempia kielen piirteitä, mitkä ovat kadonneet sen muista sukukielistä. Myös ääntäminen tiettyjen sanojen suhteen nykyamerikanenglannissa on lähempänä 1600-luvun brittienglantia kuin brittienglanti nykyään. Näin ollen on absurdia sanoa, että amerikanenglanti olisi “huonompaa” englantia kuin brittienglanti, onhan amerikanenglannin juuret juuri Brittein saarilta!

Amerikanenglannissa on säilynyt sellaisia vanhoja sanoja kuin syksyä tarkoittava  germaanisten kielten fall, joka brittienglannissa on korvautunut alunperin ranskankielisellä sanalla ja muotoutunut muotoon autumn ja korttipakka deck of cards, jota vastaa brittienglannin pack of cards (joka tosin on käytössä myös amerikanenglannissa). Toisaalta amerikanenglannista on kadonnut brittiläisiä sanoja kuten waistcoat ‘liivi’ ja fortnight ‘kaksi viikkoa’. Amerikanenglantiin muotoutui 1600-luvulla uusia sanoja kehittelemällä vanhoista sanoista uusia yhdyssanoja, muuttamalla sanojen merkitystä ja lainaamalla toisista kielistä. Ei amerikan- tai brittienglannin muotoutuminen sentään tuohon ole pysähtynyt; kieli on jatkuvassa muutostilassa.

Tässä vielä pieni kooste britti- ja amerikanenglannin eroista:

Woodlands Junior Schoolin sivuilla on vastattu kysymykseen What are the differences between British English and American English?.

Eroavaisuuksia käsitellään myös Susan Jonesin sivulla. Lue myös Welford Writes -blogin British and American spelling, -ice or -ise? ja Insure, Ensure, Assure.

Perfectyourenglish -sivustolta löytyy eroavaisuuksia britti- ja amerikanenglannissa kieliopin, sanaston, sanojen käytön ja kirjoitusasun suhteen – klikkaile sivun alalaidassa olevia linkkejä.

ESL:n sivuilla on kattava (joskaan ei kovin lukijaystävällinen) lista britti- ja amerikanenglannin eroista, samoin englanninkielisessä Wikipediassa, missä kannattaa tutustua myös sivun vasemmassa laidassa oleviin linkkeihin! Täällä vielä “selittävä sanakirja” brittienglannista amerikanenglantiin “käännettynä”, The American’s guide to speaking British. Klikkaa seitsemää eri aihepiiriä sivun vasemmasta laidasta.

Britti- ja amerikanenglanti Part V: kieliopin eroavaisuudet


Olen pitänyt taukoa tänne bloggailusta, vaikka britti- ja amerikanenglannin erojen käsittely keväällä jäi kesken. Nyt yritän palata takaisin kehiin blogatakseni ainakin silloin tällöin (päivitin jo aiempia britti- ja amerikanenglantipostauksiani) ja näin alkajaisiksi mietin, kuuluuko päivämäärien kirjoittaminen kielioppiin.. Päätin, että tässä tapauksessa kyllä. Päivämäärien kirjoittaminen eroaa hieman brittienglannissa ja amerikanenglannissa, katso linkki postaukseeni aiheesta.

Sekä brittiläisiä että amerikkalaisia TV-sarjoja seuratessa voi esimerkiksi ihmetellä, pitääkö sanoa I’ll go and take a shower vai I’ll go take a shower tai I’ll go shopping – come along vai I’ll go shopping – come with. Molemmat ovat oikein, ensimmäinen tapa ilmaista asia on enemmän brittiläinen, jälkimmäinen amerikkalainen, kuten värikooditkin kertovat – vihreällähän näissä postauksissa on huomioitu brittienglantilaisina pidetyt muodot ja oranssilla amerikkalaisemmat.

Muitakin kieliopillisia eroja britti- ja amerikanenglannin välillä on. Tässä esittelen osan eroista pääpiirteittäin, lisää voi lukea esim.  Päivi Rekiaron Nykyenglannin preppauskirjasta (1994) s. 155-157 ja englanniksi täältä, täältä tai Wikipediasta.

Kollektiivisubstantiivien käyttö

Amerikanenglannissa yksikkömuodot ovat yleisempiä kollektiivisubstantiivien (ryhmäsanojen) kanssa käytettävissä pronomineissa ja verbeissä, kun taas brittienglannissa kollektiivisubstantiiveihin viitataan usein monikollisella pronominilla ja verbiä käytetään monikossa, kun puhutaan ryhmän jäsenistä – yksikköä taas käytetään, kun ryhmää ajatellaan kokonaisuutena. (Palaan kollektiivisubstantiiveihin myöhemmin monikon yhteydessä KielenOppi-blogissani.)

The staff were asked questions by the police.

The staff was asked questions by the police.

Indefiniittipronominin one käyttö

Indefiniittipronomini one on ylätyyliä amerikanenglannissa ja korvataan usein yleiskielessä pronominilla you.

One never knows what one can find in an antique shop.

You never know what you can find in an antique shop.

Jos tätä indefiniittipronomia kuitenkin käytetään yleiskielessä, sitä ei yleensä toisteta samassa lauseessa, vaan käytetään pronominia you:

One never knows what you can find in an antique shop.

tai he/she, him/her, his/her viitatessa kyseiseen pronominiin:

One must love one’s country.

One must love his/her country.

Artikkelin käyttö

Mm. seuraavissa tapauksissa brittienglannissa ei käytetä artikkelia, mutta amerikanenglannissa käytetään:

Emma’s in hospital.

Emma’s in the hospital.

Ted goes to university.

Ted goes to a university.

Kelly studies at university.

Kelly  studies at the university.

Prepositioiden käyttö

at the weekend / at weekends

on the weekend / on weekends

in a team

on a team

in a street

on a street

get in a train

get on a train

get out of a train

get off a train

different from / to

different from / than


ten past eight

ten after eight

five to nine

five of nine

Monday to Friday

Monday through Friday

write to me soon

write me soon

talk to me

talk with me

Adjektiivin käyttö adverbina

Amerikanenglannin arkityylissä adjektiivin käyttö adverbina on yleisempää kuin brittienglannissa.

Ride your bike slowly.

Ride your bike slow.

Do it quickly!

Do it quick!

Adverbien paikka

Brittienglannissa verbien väliin tuleva adverbi on apuverbin jälkeen ennen muita verbejä tai olla-verbin jälkeen, kun amerikanenglannissa se on ennen apuverbiä ja muita verbejä.

She has probably arrived now.

She probably has arrived now.

I am seldom late for work in the mornings.

I seldom am late for work in the mornings.

Have-verbin käyttö

Brittienglantilaiseksi tavaksi ilmaista omistamista mielletään rakenne have got (has got) ja amerikkalaiseksi muodon have (has) käyttö (jolloin kielto- ja kysymyslauseet muodostetaan do-apuverbin avulla). Tosin jälkimmäinen on yleinen tapa ilmaista omistamista myös brittienglannissa.

You ve got a friend.

You have a friend.


She hasn’t got a car.

She doesn’t have a car.


Have they got a phone?

Do they have a phone?

Muodollisessa kielenkäytössä voidaan kysyä myös Have they a phone?

Verbin shall käyttö

Amerikanenglannissa verbi shall on harvinaisempi kuin brittienglannissa. Kun brittienglannissa tätä verbiä käytetään ensimmäisen persoonan kanssa puhuttaessa tulevaisuudesta, amerikanenglannissa käytetään verbiä will, jota käytetään usein kyllä brittienglannissakin. Kun britti käyttää shall-verbiä esim. avuntarjoamisessa, amerikkalainen käyttää verbiä should.

I shall never forget about it.

I will never forget about it.


Shall I help you with your bags?

Should I help you with your bags?

Verbien dare, need ja ought käyttö

Verbien dare ja need kielteiset ja kysyvät muodot ilman do-apuverbiä sekä oughtverbi ovat amerikanenglannissa harvinaisempia kuin brittienglannissa, missä tosin  hyvin yleisiä ovat myös  “amerikkalaiset” muodot.

I daren’t go there.

I don’t dare go there.

You needn’t come.

You don’t need to come.

He oughtn’t to have said it to me.

He shouldn’t have said it to me.

Ought I to leave?

Should I leave?

Imperfektin ja perfektin käyttö

Tietyissä rakenteissa brittienglannissa käytetään perfektiä, kun amerikanenglannissa käytetään imperfektiä. Tämä koskee tekemistä, joka on tapahtunut lähimenneisyydessä, mutta jolla on kytkös nykyhetkeen:

Ive lost my car key. Can you help me look for it?

I lost my car key. Can you help me look for it?

Sama aikamuotosääntö koskee sanojen already, just ja yet kanssa käytettäviä verbejä, mutta amerikanenglannissa voidaan käyttää yhtä hyvin myös perfektiä niiden kanssa.

Ive just had breakfast.

I just had breakfast.

Ive already seen that DVD.

I already saw that DVD.

Have your finished your essay yet?

Did you finish your essay yet?

Get-verbin taivutus

Brittienglannissa get-verbi taipuu get – got – got, amerikanenglannissa get – got – gotten.

He‘s got much better at playing the drums.

He‘s gotten much better at playing the drums.

Menneen ajan verbimuodot

Seuraavilla verbeillä on kaksi menneen ajan muotoa, säännöllinen ja epäsäännöllinen, sekä britti- että amerikanenglannissa, mutta epäsäännölliset taivutusmuodot ovat brittienglannissa yleisempiä, amerikanenglannissa taas säännölliset muodot.

burn

burnt

burned

dream

dreamt

dreamed

lean

leant

leaned

learn

learnt

learned

smell

smelt

smelled

spell

spelt

spelled

spill

spilt

spilled

spoil

spoilt

spoiled

Britti- ja amerikanenglanti Part IV: kirjoitusasun eroavaisuudet


Britti- ja amerikanenglannissa joitakin sanoja kirjoitetaan eri tavalla. Kirjoitusasut eroavat brittienglannin -re– ja -our-päätteisissä sanoissa — vastaavat päätteet kun amerikanenglannissa ovat -er (tämä pääte oli ennen käytössä brittienglannissakin) ja or*. U-kirjaimen lisäksi amerikanenglannissa sanan keskellä olevasta kahdesta lkirjaimesta toinen usein tippuu pois lyhyen vokaaliäänteen jälkeen –ing-, –or-, –er- ja –ed-päätteiden edellä sekä erinäisissä muissa sanoissa. Sanat, joiden pääte brittienglannissa kirjoitetaan -ise, kirjoitetaan amerikanenglannissa -ize**. Sama pätee joihinkin -yse/-yze-päätteisiin verbeihin. Vastaavasti jotkin -ence-, -ogue– ja -amme-päätteiset sanat kirjoitetaan amerikanenglannissa ense, -og ja -am. Britannian -ae- ja -oe- kirjoitetaan amerikanenglannissa -e-. Yksittäisten sanojen eroavaisuuksia kirjoitusasun suhteen voit katsoa ääntämisasupostaukseni lopusta.

  • -re-er:

theatretheater

kilometrekilometer

  • -our-or:

colourcolor

favouritefavorite

  • -ll--l-:

travelling traveling

marvellousmarvelous

  • -ise-ize:

recogniserecognize

  • -yse-yze:

analyseanalyze

  • -ence-ense:

defencedefense

  • -ogue-og:

dialoguedialog

  • -amme-am:

programmeprogram

  • -ae-/-oe- -e-:

anaemiaanemia

amoebaameba

* Poikkeus: glamour ja saviour ovat suositeltavia kirjoitusasuja. –our/-or -ero koskee yleensä abstrakteja sanoja; tekijännimissä kuten  author ja sailor pääte –or on käytössä sekä britti- että amerikanenglannissa, samoin esim. sanoissa error, horror ja mirror. Sama pätee –er-päätteisiin tekijännimiin kuten dancer ja member.

** Verbi chastise on poikkeus: se kirjoitetaan samalla tavalla sekä britti- että amerikanenglannissa.