Category Archives: Kääntämisen vaikeutta

Kyllä kyllä


Tämä artikkeli on kyllä jo tainnutkin jo Twitterit ja Facebookit kiertää, mutta linkitän tännekin Kersti Juvan huomioita kyllä/yes-sanojen käytöstä Kotus-blogissa. On kyllä ihan mielenkiintoista muistuttelua siitä, ettei sanoja aina voi kääntää ilman tekstiyhteyttä, mutta lausetasollakaan ei välttämättä voida kääntämällä kääntää vaan etsiä kohdekielessä – tai oikeastaan -kulttuurissa – toimiva ilmaisu.

Hyvää nimipäivää, Aku!


Donald Duck, suomalaisittain siis tietenkin Aku Ankka, on vissiin aina ollut suositumpi kuin sarjakuvaystävänsä Mikki Hiiri, Mickey Mouse siis, josta taas tunnutaan pitävän enemmän niin Amerikassa kuin Italiassa ja muuallakin. Olemmeko me suomalaiset yhtä lyhytpinnaisia ja temperamenttisia kuin Aku? Vai vetoaako meihin sittenkin se ainainen epäonnistuminen? Mikki taas saatetaan nähdä liian positiivisena ja fiksuna hahmona.. Aku Ankka -lehteä ei käsittääkseni muualla ilmesty kuin meillä ja Ruotsissa, muualla ilmestyvät lehdet julkaistaan Mikin nimellä, kuten Topolino Italiassa. Taskukirjamaisia julkaisuja Akun ja Roopen nimissä ilmestyy muuallakin.

Mikin suosiosta kertoo esimerkiksi kalifornialaisen matkailusivuston kysely, joka näyttää, että hiiriherran tapaamista toivoo huomattava osa äänestäneistä, kun taas Akua kaipailee harvempi:
http://gocalifornia.about.com/gi/pa…ubmit+Vote

tiedetään Helsingin kaupunginkirjaston Kysy mitä vain -palstalla kertoa.

Tai sitten asia on niin, että

eurooppalaiset ovat enemmän kiinnostuneita sisällöstä kuin muodosta. Yhdysvalloissa asia on toisin päin. Amerikkalaiset näkevät Mikki Hiiren vain söpönä piirroshahmona. Tämän takia Aku Ankka on paljon suositumpi Euroopassa,

Don Rosa tuumi Suomenvierailullaan.

Rosa on myös todennut, että

hänenkin mielestään Mikki on turhan yksiulotteinen hahmo.

– Mikki Hiiri on mielestäni tylsä, sillä hän on puhtaasti hyvä tyyppi. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta Aku ja Roope ovat huomattavasti kiinnostavampia, sillä vaikka hekin ovat kilttejä tyyppejä, he ovat myös antisankareita.

Helsingin Sanomien verkkoliitteessä kerrotaan, että

Suomenkielisen nimensä Aku sai Aku Ankka -lehden ensimmäiseltä päätoimittajalta Sirkka Ruotsalaiselta. Roopelle nimen antoi suomentaja Aili Laine. Aku ehti esiintyä Seura-lehdessä myös Ankka Lampisena.

Kääk-sanaa ei ollut suomenkielessä ennen Akua. Legendaarisen lausahduksen keksi Akkarin toinen päätoimittaja Alli Peltonen.

Kaikki nämä “uudissanat”, Aku, Roope ja kääk, ovat varmasti muovanneet maailmankuvaamme ainakin jossain määrin.

Hämmästyttävää sen sijaan on, että Rosan mukaan

Yhdysvalloissa lapset lopettivat sarjakuvien lukemisen lähes täysin 60- ja 70-luvuilla, joten tarinat eivät ole nykynuorille tuttuja. Amerikkalaiset tuntevat Akun ja Mikin lähinnä t-paitojen symboleina Disneyworldissa. Mikki on hahmona tutumpi heille, sillä sitä käytetään Disney-yhtiön symbolina. Söpö Mikki on parempi symboli yhtiölle kuin kiroileva Aku Ankka olisi.

Jaakko Suominen pohtii Aku Ankan teknologista ympäristöä.

En osaa eritellä, miten sarjakuvat ovat vaikuttaneet minuun tai maailmankuvaani – tuskin ainakaan haitallisesti – mutta niillä on ollut merkitystä mielihyvän tuottajina, ajanvietteenä ja uusien ajatusten herättäjinä. Nykyään mielihyvä on edelleen keskeistä lukuharrastuksessa, mutta katson uusia ja vanhoja Aku Ankkoja toisin silmin kuin aiemmin. Konekulttuurin tutkijana havainnoin Aku Ankkaa erityisesti teknologisena ympäristönä. Sarjakuvahahmot käyttävät melkein joka tarinassa erilaisia viestimiä, liikennevälineitä, kodinkoneita ja mitä mielikuvituksellisimpia uusia teknisiä kehitelmiä. Laitteet toimivat sarjakuvien taustalla, visuaalisina kaluste-elementteinä mutta myös usein keskeisessä roolissa koko juonen etenemiselle. Tässä luvussa pohdin sarjakuvan tapaa esittää ja kuvata koneita, laitteita, keksintöjä sekä niiden käyttötapoja. Tutkin, miten ihmisen ja koneen suhdeverkostoja tuotetaan näkyviksi, ja kiinnitän huomioni verkostojen kuvaustavoissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Esittelen sarjakuvien teknokulttuurista havainnointitapaa lapsuuttani vanhemman sarjakuva-aineiston avulla. Tarkastelen, millä tavoin Aku Ankka -lehti osallistui 1950-luvun suomalaiseen teknologiakeskusteluun. 1950-luvun alusta lähtien Suomessa julkaistun Aku Ankan arkipäiväinen teknoympäristö oli henkilöautoineen, kodinkoneineen ja televisioineen jotain sellaista, mistä useimmissa maan kotitalouksissa vasta unelmoitiin. Miten Aku Ankka kertoi teknologisesta muutoksesta? Miten se oli osa muutosta?

Hyvin mielenkiintoinen näkökulma. Itse taas olen usein ihastellut Akuissa esiintyvää rikasta, hauskaa, nykyaikaan sidottua intertekstuaalista (käännös)kieltä. Muovaako tuokin kieli mielikuvaamme Akusta? Mielihyväähän aivoja kutkuttelevat tekstit tuovat ja lisäävät sarjakuvan lukukokemusta. Kieli ja kulttuuri nivoutuvat saumattomasti yhteen useissa repliikeissä.

Kielen ja kulttuurin muovaaman mielen yhteys näkyy ehkä myös tuossa surullisenkuuluisassa käännöksessä veljenpojat: Tupu, Hupu ja Lupu (Huey, Dewey and Louie, oikeilta nimiltään Huebert, Deuteronomy and Louis) ovat oikeasti Akun siskon Dellan poikia, mitä kääntäjärukka ei tuota strippiä kääntäessään vielä tiennyt, nephew-sana kun on sama, olipa kyse veljen- tai siskonpojista (samoin veljen- tai siskontytöille on vain yksi käännösvastine englanniksi: niece).

Entäs Uncle Scrooge sitten? Uutisankka, tai no, jonkinsortin käännöskukkanen tuokin: Roope-setä onkin Akun eno.

Kääk!!

Ps. Akun muut sukulaiset englanniksi löydät esimerkiksi täältä.

Pps. Joko olet valinnut presidenttiehdokkaasi? Jokohan nyt Rosa äänestetään presidentiksi..?

Britti- ja amerikanenglanti Part III: sama sana, 2 eri merkitystä


Joskus hämmennystä aiheuttaa se, että jos on oppinut jonkin sanan brittienglantilaisen merkityksen, ei välttämättä tajuakaan, että amerikanenglannissa tämä sama sana voi tarkoittaa jotain aivan eri asiaa. Tai toisinpäin. Tästä yhtenä esimerkkinä on edellisessä postauksessa esiintynyt chips — Lontoossa “chipsejä” tilattaessa saisi annoksen ranskiksia, kun taas New Yorkissa pussillisen sipsejä.

Mad tarkoittaa brittienglannissa hullua, kun taas amerikanenglannissa se voi tarkoittaa myös vihaista. Wash up on brittienglannissa astioiden pesemistä, amerikanenglannissa peseytymistä. Kun brittienglannissa puhutaan alushousuista, käytetään nimitystä pants, mutta amerikanenglannissa ne tarkoittavat pitkiä housuja, ja alushousut ovat underpants, tai underwear, tai panties. Pitkät housut taas ovat Britanniassa trousers. Britanniassa public school tarkoittaa yksityistä koulua, Yhdysvalloissa yleistä, julkista koulua. Yhdysvalloissa yksityinen koulu taas on private school ja Briteissä yleinen koulu on state school.

Muita esimerkkejä:

Br. Am.

purse: lompakkokäsilaukku

vest: miesten aluspaitamiesten liivi

bill: laskuseteli

check: shekkilasku

first floor: toinen kerros ensimmäinen kerros

Britti- ja amerikanenglanti Part II: kaksi eri sanaa, sama merkitys


Britti- ja amerikanenglannissa on joissakin tapauksissa kaksi eri sanaa, vaikka niiden merkitys on sama. Esimerkiksi sanalle hissi löytyy brittienglannin vastine lift ja amerikanenglannin elevator.

Vastaavia sanoja on mm.

Br. Am.

taskulamppu: torch flashlight

syksy: autumnfall

rehtori: headmaster/headmistressprincipal

pyyhekumi: rubber —  eraser

välitunti: break recess

lukujärjestys, aikataulu: timetableschedule

loma: holidayvacation

(kerrostalo)asunto: flatapartment

ensimmäinen kerros: first floorsecond floor

imuri: hoover vacuum cleaner

roskapönttö: rubbish bin trashcan

nasta: drawing pin thumbtack

pyykkipoika: clothes peg clothespin

vaippa: nappydiaper

lastenvaunut: pram (perambulator) baby carriage, baby buggy

lastenrattaat: puschchairstroller

ostoskärry: (shopping) trolley(shopping) cart

keksi: biscuitcookie

seteli: (bank) note bill

lasku: bill check

1 000 000 000: milliardbillion

1 000 000 000 000: billiontrillion

soutuvene: rowing boat row boat

liikenneympyrä: roundabouttraffic circle

bensa: petrolgas

auton tavaratila: boottrunk

pysäköintialue: car park parking lot

taksi: taxicab

maanalainen, metro: underground, tube, metrosubway

rautatie: railwayrailroad

menolippu: single ticketone-way ticket

menopaluulippu: return ticket two-way ticket, round trip ticket

Mielenkiintoista on, että chips tarkoittaa amerikanenglannissa perunalastuja, siis sipsejä, kun taas brittienglannissa nämä ovatkin ranskiksia, eli ranskalaisia perunoita, joita taas amerikanenglannissa kutsutaan nimityksellä French fries! Mites sitten brittienglannissa nimitetään sipsejä? No ne ovat crisps.

Tosin britti- ja amerikanenglannin sanojen väliset erot ovat osittain häilyviä. Nykymaailmassa, kun Briteissä katsotaan amerikkalaisia TV-sarjoja, Amerikassa chattaillaan brittien kanssa ja niin edelleen, sanasto sekoittuu. Kokemukseni mukaan muissakin maissa, joissa englantia puhutaan virallisena kielenä, käytetään sekä britti- että amerikanenglannin sanoja —  plus lisäksi ehkä vielä omaa sanastoa.

Katso kattava lista britti- ja amerikanenglannin erilaisista, mutta samaa tarkoittavista sanoista Woodlands Junior Schoolin sivuilta ja Did You Know? -blogista!

ESL-sivuilla taas voit valita sanan, jonka haluat “kääntää” brittienglannista amerikanenglantiin tai toisinpäin. Ja lopuksi voit testata taitosi Tornionmäen koulun sivuilla ;)

Voiko kaikkia sanoja kääntää?


Onneksi on olemassa nykyaikaisia sanakirjoja. Silti aika ajoin tulee tenkkapoo vastaan, kun yrittää kääntää — tai lähinnä selittää — ulkomaalaiselle jotain supisuomalaista, mitä muissa maissa ei ole. Miten kääntää saunavastat, avannot, kukkoset, lörtsyt, rahkat, mämmit ja muut muille kielille? Entä sana sisu? Olen jossain törmännyt tällaiseen mämmin määritelmään englanniksi:

Finnish Easter dish, made of rye meal and malted

Sisu taas on selitetty jossain yhteydessä näin:

a trait Finnish people are supposed to have, something like perseverance

Nämähän ovat selityksiä enemmän kuin käännöksiä.

Erisnimiä ei yleensä (enää) käännetä. Jos hypätään kääntämisestä lainaamiseen, niin todettakoon, ettei muitakaan sitaattilainoja käännetä, vaan ne lainataan kielestä toiseen sellaisenaan, kuten on käynyt sanoille freelance tai college. Silloin nämä sanat ovat osa suomen kieltä — vaikka toisaalta täysin englantia.

Ihmeellistä on tämä ihmismieli! Ja kieli.

Kaikki postaukseni käännösteemasta löytyvät täältä.


Jouluaatto vs. joulupäivä


Nyt, kun meillä on herkulliset aattoateriat syöty ja lahjat aukaistu sisälle taloon tulleen Joulupukin tuomina, englantia puhuvassa maailmassa vasta aletaan ihmetellä lahjapaketteja, jotka Pukki on käynyt yön aikana jättämässä. Vasta lahjojen aukaisemisen jälkeen syödään jouluateria.

Suomessa joulun mielikuvat siis usein rakentuvat sanojen jouluaatto ja Joulupukki ympärille, kun taas englannin kielessä vastaavina mielikuvien herättäjinä toimivat Christmas Day ja Santa Claus tai Father Christmas. Vaikka varsinaista joulua vietetään eri tavoin ja hieman eri ajankohtina eri maissa, joulun sanoma lienee sama eri puolilla maailmaa :)

Suomalaisesta joulusta kertominen englanniksi voi joskus tuottaa päänvaivaa. Miten kääntää suomalaisia reaalioita kuten lanttulaatikko tai pikkujoulu? Entä mitä ovat englantilaiseen traditioon kuuluvat crackers tai mince pies?

Täältä löytyy joitakin apuja suomalaisesta ja brittiläisestä joulusta kertomiseen.. ja täältä lisää joululinkkejä!