Britti- ja amerikanenglanti Part I: ääntämisen erot

Ääntämisen tärkeydestä bloggasin täällä. Oikeakielinen ääntäminen onkin tärkeää opetella vierasta kieltä lukiessa, ja usein kannattaakin opetella sekä britti- että amerikanenglannin variantti (nämä kaksi ääntämistapaa on usein oppikirjoihin laitettu). Jotkin sanat kun lausutaan brittienglannissa eri tavalla kuin amerikanenglannissa. Esim. sanan leisure ‘vapaa-aika’ ensimmäinen tavu lausutaan brittienglannissa [le], kun taas amerikanenglannissa [li:]. Muita yleisiä ääntämiseltään eroavia sanoja ovat esim. either, neither, tomato, clerk, laboratory ja lieutenant.

Toisaalta jotkin sanat lausutaan lähestulkoon samalla tavalla, vaikka ne kirjoitetaan eri tavoin, kuten lentokone: aeroplane (Br.) ja airplane (Am.) sekä auton rengas tyre (Br.) ja tire (Am.)*. Toki ääntäminen ja puhetapa Briteissä ja Amerikassa eroaa toisistaan, aivan kuten kaikissa muissakin maissa, missä puhutaan englantia. Toisaalta ne eroavat saman maan sisälläkin.

Äänteiden lisäksi joissakin sanoissa painon paikka eroaa britti- ja amerikanenglannissa. Myös intonaatio on osittain erilainen.

Muistan joskus kuulleeni, että Amerikassa puhuttu englanti todennäköisesti kuulostaa enemmän Shakespearen ajan englannilta kuin Briteissä nykyään puhuttu englanti! Mutta täyttä varmuuttahan tästä nyt ei voi olla, kun tuolta ajalta ei ole äänitteitä..

Täällä on listattu muutamia ääntämisen eroavaisuuksia britti- ja amerikanenglannissa ja englanninkielisellä Wikipediasivustolla on ääntämisasujen eroavaisuuksista lisää (tosin hieman vaikeaselkoisesti selitettynä). Ääntämiseroja esitellään myös Päivi Rekiaron Nykyenglannin preppauskirjassa (Gummerus 1994) sivuilla 153-154.

Kuuntele täällä, miten sanat/lauseet/tekstinpätkät sanotaan britti- ja amerikanenglanniksi: kirjoita sana(t) tekstikenttään ja valitse puhuja.

Tutustu muihinkin englannin variaatioihin englanniksi täällä tai suomeksi täällä!

* Muita esimerkkejä: grey ja gray, plough ja plow, moustache ja mustache, cheque ja check, draught ja draft, cyder ja cider, cypher ja cipher, syren ja siren, sulphur ja sulfur, kerb ja curb, waggon ja wagon, pyjamas ja pajamas, cosy ja cozy, furore ja furor, mould ja mold, moult ja molt, aluminium ja aluminum, manoeuvre ja maneuver, encyclopaedia ja encyclopedia, practise ja practice. Practise on brittienglannissa verbi ja practice substantiivi, kun taas amerikanenglannissa sekä verbi että substantiivi kirjoitetaan practice. Samalla periaatteella license on brittienglannissa verbi. Licence on substantiivi, mutta amerikanenglannissa myös verbi. Kirjoitusasu gaol on brittienglannissa harvinaistumassa, nykyisin tämä sana kirjoitetaan usein kuten amerikanenglannissakin, jail. (Tosin muutkin näistä amerikkalaisista kirjoitusasuista on ainakin jossain määrin käytössä Britanniassa ja Amerikassakin törmää britannialaisiin kirjoitusasuihin.)

Katso lisää esimerkkejä kirjoitusasujen eroavaisuuksista tästä postauksestani ja Wikipediasta sekä täältä: Differences between American and British English.

Katso ääntämiseen liittyvät muutkin blogipostaukseni täältä!

Voiko kaikkia sanoja kääntää?

Onneksi on olemassa nykyaikaisia sanakirjoja. Silti aika ajoin tulee tenkkapoo vastaan, kun yrittää kääntää — tai lähinnä selittää — ulkomaalaiselle jotain supisuomalaista, mitä muissa maissa ei ole. Miten kääntää saunavastat, avannot, kukkoset, lörtsyt, rahkat, mämmit ja muut muille kielille? Entä sana sisu? Olen jossain törmännyt tällaiseen mämmin määritelmään englanniksi:

Finnish Easter dish, made of rye meal and malted

Sisu taas on selitetty jossain yhteydessä näin:

a trait Finnish people are supposed to have, something like perseverance

Nämähän ovat selityksiä enemmän kuin käännöksiä.

Erisnimiä ei yleensä (enää) käännetä. Jos hypätään kääntämisestä lainaamiseen, niin todettakoon, ettei muitakaan sitaattilainoja käännetä, vaan ne lainataan kielestä toiseen sellaisenaan, kuten on käynyt sanoille freelance tai college. Silloin nämä sanat ovat osa suomen kieltä — vaikka toisaalta täysin englantia.

Ihmeellistä on tämä ihmismieli! Ja kieli.

Kaikki postaukseni käännösteemasta löytyvät täältä.

The origin of the months

Kuukausien nimitykset useissa kielissä juontavat juurensa roomalaisten jumalista. Harjoittele kuukausien alkuperää englanniksi!

Täältä voit tarkistaa, miten englantilaiset kuukaudet lyhennetään.

The origins of the days of the week

Mistä juontavat viikonpäivien nimet? Testaa tietämyksesi viikonpäivien alkuperästä englanniksi!

Jos haluat muistutella mieleen, miten englannin viikonpäivät lyhennetään, kurkkaa KielenOppi-blogiini.

Lyhyesti tekstailusta englanniksi

Kun KielenOppi-blogissani oli englantilaisten puhelinnumeroiden “tavaamisesta” ja KieliKorussa nettilyhenteistä, ajattelin vielä tännekin kirjoitella aiheesta — tai aiheen vierestä..

Texting, tai text messaging, on tekstiviestittelyä vastaava termi englanniksi. Tekstiviesti taas on text message tai ihan vaan text — tai sitten SMS (tulee sanoista Short Message Service), josta voidaan muodostaa johdos SMSing. Menemättä teksti- ja SMS-viestien yksityiskohtaisiin eroihin.. (Niin, ja kännykkä on englanniksi joko cell phone, pitemmin cellular (tele)phone, tai mobile phone. Joskus näkee käytettävän myös termiä wireless phone.) Siis jos nämä termit eivät lähiaikoina ole muuttuneet. Kielten ihmeellinen maailma: Viesteillä mässäily on havainnollistava artikkeli siitä, miten nopeasti puhekielen sanaston ja lyhenteiden merkitykset voivat vaihtua. Vain vähän aiemmin samaisen blogin artikkelissa Lyhenteistä kielissä oltiin kirjoitettu, että ruotsin simsa-verbi on tekstailua. Verbi olikin saanut uuden merkityksen,  se nimittäin tarkoittaakin nyt The Sims-pelin pelaamista! Mutta takaisin englannin tekstailuun.

SMS language or Textese (also known as chatspeak, txt, txtspk, txtk, texting language or txt talk) is the English language slang used in mobile phone SMS, social networks and instant messaging.

http://en.wikipedia.org/wiki/SMS_language

Tästä lyhennetystä “kielestä” on käyty keskustelua. Rappioittaako se “oikean” kielen, kun välimerkkisäännöistä ei välitetä, sanojen kieliopillisia muotoja ei oteta huomioon ja sanat kirjoitetaan “väärin”? Viestijän kielellisen kompetenssin  kuitenkin on oltava tarpeeksi kehittynyttä, jotta lyhentein voi viestitellä ja kommunikoida sujuvasti. Lyhentein tekstailu voi kehittää ilmaisun luovuutta, kun viesteissä käytetään niin yksittäisiä kirjaimia ja numeroita kuin symboleitakin. Sitä paitsi kielellä on aina tykätty leikkiä ja sanojen lyhentäminen ei itse asiassa ole mikään uusi juttu. Mielenkiintoista on, että nykyaikaisilta vaikuttavia englanninkielisiä lyhenteitä on käytetty jo 1800-luvulla, esim. cos ja wot sanojen because ja what sijasta, joitakin lyhenteitä jo paljon aiemmin. David Crystalin mielenkiintoinen artikkeli “2b or not 2b” The Guardian-lehdessä valottaa tätä teemaa enemmän.

Kuinka sanoja sitten lyhennellään englannin kielessä? Jo yllämainitulla Wikipediasivustolla on perusjutut englannin sanaston muuttumisesta tekstiviesteissä (kyseiseltä sivustolta löytyy lisää lyhenteitä):

Single letters can replace words

• be becomes b
• see becomes c
• are becomes r
• you becomes u
• why becomes y

Single digits can replace words

• ate becomes 8
• for becomes 4
• to or too becomes 2

A single letter or digit can replace a syllable

• ate becomes 8, so:
  • great becomes gr8
  • mate becomes m8
  • later becomes l8r or l8a
  • skate becomes sk8
  • skater becomes sk8r
• tomorrow becomes 2mro
• for or fore becomes 4, so:
  • before becomes (combining both of the above) b4
  • therefore becomes thr4

Combinations of the above can shorten a single or multiple words

• Your and You’re both become ur or yr

Characters and punctuation can be removed to shorten messages

• -in can replace -ing in most cases, similar to that in vocal slang.
  • For example, coming becomes comin and txting becomes txtin
• Vowels can be removed such that the sequence of consonants remain and the word is still recognizable.
  • For example, between becomes btwn or b/w and yearbook becomes yrbk.
  • Another example: Sorry becomes sry
  • Or: Are you there becomes r u thr
• Whole words may be omitted, especially articles.
• “/” can signify abbreviation, such as w/ for with and s/t for something.

Kaikki postaukseni teemasta löytyvät täältä.

Loppiainen. Mutta mikä ihmeen Twelfth Day?

Loppiaista vietetään 6.1. Mutta miksi sitä kutsutaan englanniksi nimellä Twelfth Day? Tämä johtuu siitä, että joulun juhlakausi alkaa joulupäivän jälkeisestä tapaninpäivästä ja 12. päivä tästä sijoittuu kuudennelle päivälle tammikuuta. Loppiaisaatto on siis Twelfth Night.

Samaa nimeä kantaa Shakespearen 1600-luvun alussa kirjoittama hulvaton komedia.

Kuva on kopsattu täältä

Kuten niin monet Shakespearen komediat, myös Loppiaisaatto rakentuu väärän henkilöllisyyden ympärille. Näytelmän päähenkilö, Viola, haaksirikkoutuu Illyrian rannikolle näytelmän avauskohtauksessa. Viola menettää yhteyden kaksosveljeensä, Sebastianiin, jonka hän luulee menehtyneen. Pukeutuneena mieheksi hän pääsee herttua Orsinin hoviin palvelijaksi. Orsino on rakastunut vastikään veljensä menettäneeseen ja kuolemaa surevaan Lady Oliviaan. Orsino päättää käyttää ”Cesariota” välittäjänä, mutta Olivia, joka uskoo Violan olevan mies, rakastuu komeaan ja kaunopuheiseen viestintuojaan. Viola puolestaan on rakastunut herttuaan, joka myös uskoo tämän olevan mies ja pitää tätä uskottunaan.

Sebastianin saapuessa näyttämölle syntyy hämmennys. Olivia erehtyy luulemaan häntä Violaksi ja kosii Sebastiania. Pari vihitään salassa. Kun kaksoset esiintyvät yhtä aikaa sekä Olivian, että herttuan edessä, syntyy lisää hämmennystä heidän samankaltaisuudestaan. Lopulta Viola kuitenkin paljastaa olevansa todellisuudessa nainen ja kertoo, että Sebastian on hänen kadoksissa ollut kaksosveljensä. Näytelmä päättyy herttuan ja Violan, Tobyn ja Marian sekä Olivian ja Sebastianin avioliittojen julistukseen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Loppiaisaatto

Täältä löytyy näytelmä kokonaisuudessaan englanniksi: Twelfth Night, Or What You Will. Suosittelen, jos on joskus aikaa lukea! Kirjastosta tämä saattaisi löytyä ehkä helpommin luettavana paperiversiona.

Kaikki postaukseni loppiaisteemasta löytyvät täältä

Boxing Day – nyrkkeilypäivä?!

Monet oppilaat joulun alla kysyvät, miksi tapaninpäivää kutsutaan englannin kielessä nimellä Boxing Day – mikä ihmeen nyrkkeilypäivä se oikein on? Ei, tässä tilanteessa ei viitata nyrkkeilyyn, vaan nimi juontaa juurensa kolehtilippaasta, alms box tai collection box.

Boxing Day takes place on December 26th and is only celebrated in a few countries. It was started in the UK about 800 years ago in the Middle Ages. It was the day when the alms box, collection boxes for the poor often kept in churches, were opened so that the contents could be distributed to poor people. Some churches still open these boxes on Boxing Day.

http://www.whychristmas.com/customs/boxingday.shtml

Kaikki postaukseni jouluteemasta löytyvät täältä

Jouluaatto vs. joulupäivä

Nyt, kun meillä on herkulliset aattoateriat syöty ja lahjat aukaistu sisälle taloon tulleen Joulupukin tuomina, englantia puhuvassa maailmassa vasta aletaan ihmetellä lahjapaketteja, jotka Pukki on käynyt yön aikana jättämässä. Vasta lahjojen aukaisemisen jälkeen syödään jouluateria.

Suomessa joulun mielikuvat siis usein rakentuvat sanojen jouluaatto ja Joulupukki ympärille, kun taas englannin kielessä vastaavina mielikuvien herättäjinä toimivat Christmas Day ja Santa Claus tai Father Christmas. Vaikka varsinaista joulua vietetään eri tavoin ja hieman eri ajankohtina eri maissa, joulun sanoma lienee sama eri puolilla maailmaa :)

Suomalaisesta joulusta kertominen englanniksi voi joskus tuottaa päänvaivaa. Miten kääntää suomalaisia reaalioita kuten lanttulaatikko tai pikkujoulu? Entä mitä ovat englantilaiseen traditioon kuuluvat crackers tai mince pies?

Täältä löytyy joitakin apuja suomalaisesta ja brittiläisestä joulusta kertomiseen.. ja täältä lisää joululinkkejä!

Joulu-sanan alkuperästä

on monta eri näkemystä. Yhden näkemyksen mukaan sana joulu juontaa juurensa ruotsin jul-sanasta, joka

löytyy muinaisskandinaavisesta kulttuurista ja ruotsalaisesta pyörää tarkoittavasta hjul – sanasta. Se tarkoitti muinaisskandinaavien ja viikinkienkin (soturi- ja merenkulkijakansaa noin vv. 700 – 1000 jKr.) ajattelussa myös auringon kehrää taivaalla. Pyörä yhdistettiin myös ajankulkuun, vuodenkiertoon.

Hjul kuitenkin on myöhäisempi lainasana. Onpa joulun alkuperää esitetty myös ruotsikielen olutta tarkoittavasta öl-sanasta!

Toisen näkemyksen mukaan joulu tulee muinaisskandinaavisesta tai muinaisgermaanisesta jovla– tai joulud-sanoista.

Kolmannen näkemyksen mukaan joulu tulee sanasta Yule, mutta tätä

Englanninkielistä joulusanaa Yule ei muualla käytetä juuri lainkaan. Muissa kielissä joulusanaan usein liittyy Kristus – Christmas, Kersfees, Kristovym. Ranskalaisten Noel, italialaisten Natale ja espanjalaisten Navidad pohjautuvat latinan sanaan Natalis, joka tarkoittaa syntymäjuhlaa. Saksalaisille joulu on Pyhä yö, Weihnacht.

Lähteinä yläpuolella olevaan tekstiin on käytetty seuraavia sivuja:

www.tunturisusi.com/joulu/historiaa.htm

kotisivuni.org/sites/junttilamauri/index.php

www.webbisivu.com/JouluJuhlistaJaloin.aspx

Myös venäjän joulua tarkoittavassa sanassa Рождество ‘rozhdestvo’ on mukana syntymä-sana.

Vaikka joulu-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa, niin se ei estä meitä juhlistamasta tätä vuoden ehkä tärkeintä juhlaa – joulunvietto on suomessa alkanut! Hyvää joulua! Mites muualla toivotellaan jouluja?

Edit: Seuraavana päivänä päädyin vielä googlettamaan vähän tarkemmin, kun jäi vähän kaivertamaan eilen hätäisesti tehty postaus, ja Uusi Suomi -sivustolta silmiini osuikin tällainen pätkä:

[–] sana “joulu” viittaa esikristilliseen, pimeyden taittumista juhlivaan pyhään, johon Jeesuksen syntymäpäivä myöhemmin sovitettiin.

Monet pohjoismaiset kielet ovat säilyttäneet vanhaa aurinkojuhlaa merkitsevän sanan joulupyhien nimessä (Suomen joulun lisäksi Skandinavian kielten “jul”, islantilainen “jól” ja viron “jõul”), kun esimerkiksi englannin kielellä pakanallinen “Yule” on vaihtunut selvästi kristilliseen Christmasiin.

Joulu-sanalla on yhteinen etymologia pyörää tarkoittavan “hjul”-sanan kanssa. Sen taustalta löytyvät pyöreää ja pyörimistä kuvaavat sanat viittavat myös aurinkoon.

Ironista tässä on, että myös sana “juhla” periytyy samasta muinaisgermaanisesta “jehwla”-kantasanasta, kuten joulukin. Se on vain lainattu suomen kieleen vielä aikaisemmin.

Ps. Pari mielenkiintoista jouluaiheista artikkelia löytyy blogista Kielten ihmeellinen maailma:

Lucian seuralainen tärna-tyttö

Lapset silkohapset majall’ impyen